• Yleiset
  • Raha-ongelmat on ärsyttäviä (kiltisti sanottuna)

    Otsikon mukaisest on mulla siis taloudellinen tilanne ollut nyt koko syksyn aika kovilla, ja välillä sitä on tullut harkittua hieman kovempiakin keinoja tästä selviämiseksi. Mutta nyt tuntuu kyllä melkein pahimmalta, kun tulee tää taloudellisesti niin kallis aika, eli tää kuuluisa ja yleensä ihana joulu. Joulu on ihana juhla, mutta ei hyvänen aika siitä on vaikea selvitä ilman että kukkaro menee normaalistikkin jo ihan tyhjäksi!

    Pari iltaa sitten olin niin jo epätoivoisella päällä, että aloin katella ihan tälläsen vipin ottamista, mutta en sitä kuitenkaan tehnyt. Nyt kuitenkin tuntuu että tää ajatus on melkein koko ajan päällä, ja tavallaan kun annoin sille pikkusormen, niin nyt se tahtoo sitten viedä samalla multa koko käden. Enkä oikein tiedä, voinko tästä selviytyä oikein muuten kuin jonkun tollasen pikalainan avulla. Oon yrittänyt uskotella että noi on se viimeinen vaihtoehto, mutta ei nää kuitenkin musta näytä niin pahalta kuin mulle on aina kerrottu. Mitä jos ottaisi tollaisen ilmaisen vipin, jolla sitten pääsisi ehkä joulun yli. Ku siis tilanne varmaan sitten helpottaa kyllä taas tammikuussa, kun saan vuosibonuksen. Siis ymmärrän kyllä miksi tälläisiä vippejä ei kannata ottaa, mutta onko kuitenkaan noi muut niin huonoja?

    rahaa ja lainaa
    Meikä tarvii rahaa!!!

    Jaa-a, enpä oikein tiedä mitä tän kanssa nyt sitten tekisi. Rahkeet on niin sanotusta aika heikot, ja vähän joutuu säätämään joka tapauksessa että selviää tonne ensi vuoden puolelle. Paha juttu on kyllä toi, kun tulee toi myös uusivuosi tuohon samaan perään, joka ei yleensä ole mikään edullinen juhla vaikka ei ostakkaan raketteja. Tänä vuonna pitää vaan vetää vieläkin tiukemmalla toi sitten.

    No sellaista se elämä välillä on, on huonoja ja parempia aikoja. Ja nyt mun elämässä on taas välillä sellainen huonompi aika, tosin ei voi nyt niin kauheasti valittaa kun muuten kuin rahan kanssa mun elämän skulaa tosi hyvin. Tää nyt on vaan vähän sellainen ongelma, että se kyllä painaa päällä jonkin verran.

    No nyt vaan pari, tai no joku 7 viikkoa enään. Katotaan jos pärjään ilman pikavippiä. Toisaalta silleen hassusti jo toi ajatus että tollasen lainan voi hakea jos on ihan pakko lohduttaa silleen, että sitä tuntee kuitenkin että ei oo ihan pulassa vaikka mitä kävisi. Ehkä hassu ajatus, mutta niin se mulla on.

  • Terveys
  • Ole tarkkana suomalaisten Fitness lehtien kanssa

    Sorruin tuossa kuukausi kaksi tilaamaan pitkästä aikaa itselleni aikakausilehden kotiini, kun löysin tosikovan tarjouksen noiden sivujen kautta. Parempi ehkä itseni suojaamisen kannalta on, etten tässä mainitse mikä lehti on kyseessä, mutta sanotaan että se on aika tunnettu terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä lehti, joka ilmestyy kerran kuussa Suomessa, ja jolla on todella monta tilaajaa jotka varmasti uskoo lähes kaiken mitä siinä sanotaan.

    Pelottavaa oli kuitenkin se, että se mitä siellä sanottiin oli aika… no sanotaan epäilyttävällä pohjalla. Asioita joita olen tutkinut ja nähnyt vääräksi väitettiin aivan toisinpäin, ja juttuja oli monesti kirjoitettu ilman mitään lähteitä. Tai sitten lähteenä oli joku sattumalta valittu hyvinvointiasiantuntija tai personal traineri, joka kertoi mitä mieltä hän oli asioista. Ja kun on hieman syvemmin tutkinut noita juttuja aikaisemmin, niin huomaa kyllä aika nopeasti että moni noista lehden jutuista oli täyttä puppua ja roskaa. Siis just tollasta yleistä uskomusta, jonka on uskottu olevan totta ehkä joskus 10 vuotta sitten, mutta sittemmin tutkimuksissa osoittautunut vääräksi.

    uusi lehti
    Meitsin ilme kun luen välillä noita juttuja. XD

    Ongelma lehden kannalta on vaan se, että suurin osa tyypeistä jotka sinne pääsee kertomaan kokemuksiaan ja mielipiteitään on ns. kokeneita asiantuntijoita. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että he ovat oppinsa saaneet vuosikymmenet sitten. Ja ilmeisesti moni heistä ei ole viitsinyt niitä päivittää, vaan latoo aivan samoja uskomuksia nyt tyytyväisinä lehden kansien väliin.

    Ärsyttää kyllä kun varmasti moni lukee noita juttuja just silleen että ne olisi täyttä faktaa. Sitten ne yrittää syödä 6 pientä ateriaa päivässä, ettei säästöliekki yllätä, ja välttelee rasvaa koska se voi olla pahasta. Ymmärrän että ei porukalla ole aikaa perehtyä kaikkeen itse, jonka takia monesti uskotaan se mitä lehdessä lukee. Painettu sana painaa paljon vieläkin.

    No on siellä lehdessä kyllä ihan hyviäkin juttuja, ja kyllä huomaa että osa seuraa aikaansa niiden juttujen kanssa. Kuitenkin noi heikosti tutkitut jutut pilaa aika pahasti sitä mainetta, ja itse esim. en voi enään uskoa suoraan lehdestä mitään, vaan pitää aina tarkistaa että onko se totta mitä siellä sanotaan. Aika paska homma vaan, että lukijalle jää se tehtävä sitten faktojen tarkistamiseksi. Luulin että se olisi ollut jonkun editorin tai toimittajan homma, mutta ei ilmeisesti enään 2017 olekkaan.

    Taitaa omalta kohdalta loppua toi tilaaminen tähän vuosikertaan. Sen verran pettynyt kyllä oon tohon ollut. Kannattaa olla todellakin tarkoinna sen kanssa, mitä uskoo lehdistä. Varmasti muissakin lehdissä on vastaavia ongelmia.

  • Terveys
  • Magnesiumin Puutos

    Magnesiumin puutos on eräs vaiettu ongelma Suomessa, josta kärsii huomattavasti useampi ihminen kuin ikinä älyääkään. Tämä puutos on salakavala, ja sitä on lähes mahdotonta havaita jos sitä ei osaa erikseen etsiä. Tämän takia moni kärsiikin magnesiumin puutteesta, ilman että on siitä pahemmin edes tietoinen.

    Seuraava kuva havainnollistaa hyvin, miten yleinen ja vakava ongelma magnesiumin puutos oikein on. (Lähde: http://lisaravinnetieto.com/magnesiumin-puute/)

    magnesiumpuutosinfo

    Miksi magnesiumin puutos on niin vaikea havaita

    Magnesiumin puutoksen mittauksen ongelmana on se, että suuri osa ihmisen magnesiumista on luissa ja muissa elimissä. Näin ollen verikokeella tehty mittaus kertoo vain, paljonko magnesiumia on siellä veressä, ei esim. luissa ja lihaksissa. Vaikka tämä veriarvokin voi antaa jonkinlaista viitettä siitä, paljonko sitä on ylipäätänsä elimistössä, ei tämä lukema aina kerro suoraan totuutta magnesiumin riittävyydestä.

    On mahdollista että veressä on sopivissa määrin magnesiumia, mutta luissa sitä olisi liian vähän. Harvoin on tilanne, että veressä sitä olisi liian vähän, mutta lihaksissa ja luustossa riittävästi. Tämän takia puutoksen näkyminen verinäytteessä on usein selvä merkki yleisestä puutoksesta, mutta vaikka puutosta ei verestä havaittaisi, ei se tarkoita etteikö sitä voisi olla liian vähän muualla kehossa. Tämän takia puutosta onkin usein vaikea todentaa, sillä veriarvot voivat näyttää kaiken olevan kunnossa. Sitten kuitenkin kun aletaan kokeeksi syömään 300 mg magnesiumin lisäravinteen kautta päivässä, niin huomataankin melko pian että olotila ja vointi on yhtäkkiä paljon parempi.

    Tämän takia olenkin monille tutuille suositellut kokeilemaan sitä näin yksinkertaisesti. Ostaa yhden purkin magnesiunsitraattia sisältää lisäravinnetta vaikka Citymarketista, ja syö sen purkin joka riittää ainakin noin 1 – 2 kuukautta. Jos mitään muutosta ei näy, voi käytön lopettaa. Jos taas olo alkaa tuntua paremmalta, ja esim. krampit jää pois tai ahdistus vähenee, kannattaa käyttöä jatkaa jatkossakin.

    Helppo testi, turvallinen ja vielä hintakin on vain joku alle 10 €. Paras keino mielestäni testata siis, olisiko paremmasta magnesiumin saannista jotakin apua omalla kohdalla. Halvempaa ja vähemmän vaivaa kuin verikokeessa käynnillä, joka on mielä tässä suhteessa niin epävarma mittaustapakin.

    Testatkaa siis tekin kotona vaikka tällä tavalla se magnesiumin saannin riittävyys. Jos puutosta on ollut, pitäisi lisäsyönnin muutokset ja edut tulla esiin viimeistään noin kuukauden päästä. Olkaa myös tarkkana sen tarkkailun kanssa, sillä jos asiaa ei erikseen pidä mielessä, voi helposti unohtaa miltä sitä tunsi olonsa oikeasti siellä alussa. Tällöin voi luulla, että vaikutusta ei ollut, vaikka sitä oikeasti oli.

  • Harrasteet
  • Geokätköily on koukuttavaa!

    Kirjoittelin maanantaina, että olin testaamassa ihan uutta lajia. Kyseessä oli geokätköily, jonka maailmaan Eve hurahti ensin ja tokihan mun oli päästävä mukaan testaamaan, oliko se oikeasti niin hauskaa. Kuten sanoin, niin tämä viikko on omistettu kevyemmälle ltreenaamiselle ja hyötyliikunnalle ja mikä sopisikaan siihen paremmin kuin metsässä kätköjen perässä vaeltelu ja päämäärätön ympäriinsä pyöriminen (kutsutaan myös kätköjen etsimiseksi). Tosiaan, lähes pari tuntia saatiin tuohon pyörimiseen kulutettua, vaikka vain yksi ainoa kätkö löydettiinkin. Mun puhelimessa sovellus ei jostain syystä toiminut ja Even puhelin vilkutti akkulähestyhjää lähes koko samoilun ajan, kunnes sammui lopullisesti ja siihen loppui myös meidän retkeily.

    geokatkeily

    Tosiaan, vaikka vain yksi ainoa kätkö löydettiinkin, niin innostuin kyllä tuosta lajista myös. Yhtä kätköä pohdittiin vielä pitkään illalla ja seuraavana päivänäkin, kunnes hoksattiin, että koordinaatit ja vihjeet olisivatkin vieneet meidät ihan jonnekin muualle kuin missä alunperin oltiin. Täytyy kyllä ottaa vahinko takaisin mahdollisimman pian ja käydä metsästämässä se pirun kätkö uudestaan nyt, kun vihjeetkin on selvillä! Goekätköilyssä mua viehättää just tuo liikunnan ja aivotyöskentelyn yhdistäminen. Tässä ei olekaan kyse siitä aivot narikkaan -meiningistä, jossa mennään eikä meinata, vaan nyt saa ja pitää oikeasti vähän pysähtyä miettimäänkin.

    Vaikka en ole koskaan mitään suunnistajaihmisiä ollut ja kartan lukeminenkin on välillä yhtä hepreaa, niin geokätköilystä tykkäsin kyllä. Toivottavasti ehtisin mahdollisimman nopeasti lähteä kokeilemaan tuota uudestaan, niin harjaantuisi silmä ja taidot niin, että osaisi etsiä kätköjä oikeista paikoista. Tulen siis toivottavasti palaamaan tähän asiaan vielä uudestaan vähän informatiivisemman postauksen kera, kunhan lisäkokemusta on kerrytetty! Tässä nyt vain vähän alkufiiliksiä.

  • Treenit
  • Ryhmäliikunnan puolesta

    Olen viime aikoina taas törmännyt tähän ”ryhmäliikuntatunnit ei ole yhtään mitään, ne on nössöille, mene sinne salille pumppaamaan rautaa tai crossfittaamaan niin olet oikea urheilija” -lässytykseen ja voi luoja, kun pistää vihaksi. Käsi ylös, kuka on esimerkiksi attackin, stepin, combatin tai kunnon spinning-tunnin jälkeen tullut salista ulos ajatellen, että olipahan muuten nössöjen hommaa, helposti vetäisin toisen samanlaisen vielä putkeen? Jos nostit kätesi, niin minä puolestani nostan hattua sinulle. Itse en ole noin pystynyt ikinä ajattelemaan.

    Kuten alkuviikosta kirjoittelin, niin pääsin pitkästä aikaa testaamaan attackia ja sitä täyttä 60 minuutin versiota ja onnistuinkin vetämään itseni ihan piippuun siellä. Tuloksena syke pilvissä pitkän aikaa ja kipeytyneet takareidet ja perse. Noita jumeja oon oikeasti saanut ihan huolella tässä palautella ja oonkin pysynyt lupauksessani ja venytellyt vähintään puoli tuntia joka ilta. Hyvä minä! Mutta takaisin asiaan.

    Minä väitän, että ne jotka sanoo ryhmäliikuntatuntien olevan nössöjen hommaa, eivät ole joko a) käyneet tarpeeksi tehokkailla tunneilla b) tarpeeksi hyvillä ohjaajilla c) tehneet täysillä. Toki esimerkiksi spinningiin voi tulla myös palauttelemaan, mutta attackissa tai stepissä en vaan näe mitään järkeä tulla tekemään sinne puolitehoilla siksi, että saa sitten taputtaa itseään olalle, että jesjes, taas tuli käytyä jumpassa. Toki kyse voi olla myös siitä, että mä saan täällä Vaasassa nauttia niin hyvistä tunneista, upeasta fiiliksestä ja kovakuntoisista ohjaajista, etten edes tajua, millainen tilanne joissain muissa kaupungeissa voi olla. Mutta sen voin sanoa, että ikinä en ole ryhmäliikuntatuntien kokenut olevan nössöilyä tai ”vain ämmille”. Tuota J:kin hoki, kunnes mä vähän valaisin sille tuntien kulkua ja totesin, että se olisi attackin lämmittelyn jälkeen jo ihan kuollut. Ehkä ne hihkumiset ja tsemppaamiset ei ihan ole sen juttu, mutta olen pakottanut sen arvostamaan myös ryhmäliikuntaa ja lopulta sain irti kommentin, jonka voisi jo luokitella hyväksyväksi: ”No kyllä sä ainakin ihan hikinen aina oot, kun sieltä tuut kotiin että etköhän sä siellä jotakin tee”. Niinpä! Jos oikeasti tekee ne extra kerähypyt, juoksee vielä vähän pidemmälle tai kyykkää sen viisi senttiä alemmas, niin tehojakin saa aikaan, kuten mm. nuo mun lihaskivut osoittaa.

    kickboxing-ecard

    Mitenkäs sitten se ulkonäköpuoli? Jumpissa ei lihakset kasva ja jos haluat näyttää hyvältä, niin on mentävä sinne salin puolelle jne. Mua suoraan sanottuna oksettaa tämä nykyinen vallitseva käsitys, että salilla käyminen (tai vaihtoehtoisesti crossfit) on ainoa oikea tapa treenata. Eikö pääasia ole kuitenkin se, että ylipäätään treenaa ja liikkuu ja tekee sen hyvillä mielin? Miksi niitä lajejakin pitää alkaa arvottaa ja asettaa ihmisiä johonkin hierarkiaan sen mukaan, mitä kukakin sattuu mieluiten tekemään? Minä tiedän monta ihmistä, jotka harrastaa pääasiassa tai jopa pelkästään ryhmäliikuntaa ja näyttää silti mun silmään vallan hyvältä. Ja kyllä, voin itsekin myöntää, että sieltä salilta sitä pyöreää peppua olen minäkin ollut metsästämässä ja yhä enenevissä määrin siirtynyt sinne puolelle treenaamaan, mutta ihan omasta tahdostani. Mun jalat ei kestä kovin montaa ryhmäliikuntatuntia viikkoon (varsinkin, kun mun tapauksessa ne on aina niitä maksimisyketunteja) ja vitsi, miten kivalta tuntuukaan, kun käyt attackissa/stepissä kerran viikkoon ja jaksat aina antaa itsestäsi kaiken, koska et ole pomppinut jalkojasi väsyneeksi jo edellisinä päivinä. Ja myönnän myös sen, että en todellakaan jaksaisi käydä siellä salilla, jos en välillä pääsisi nollaamaan aivojani jumppatunneille. Mun tapauksessa ne mahtuu samaan kalenteriin oikein hyvin ja täydentää toisiaan vallan mainiosti ilman että tarvitsisi pistää niitä johonkin arvojärjestykseen.

    Vaikka siis kutsuisinkin itseäni enemmän tällä hetkellä salilla kävijäksi, kuin ryhmäliikuntajumppariksi, niin en missään nimessä väheksy niitä tunteja millään tavalla tai pidä niitä arvoasteikossa alempana. Toivon, ettei teistäkään kukaan tee niin. Jos annettaisiin kaikkien vaan rauhassa tehdä sitä, mistä he itse nauttivat ja keskityttäisiin mieluummin siihen omaan tekemiseen, on se sitten penkkaamista, combat-taistelua tai vaikka kuviokelluntaa.

  • Treenit
  • Tänään on hyvä päivä

    Mun päivä alkoi tänään vähän nihkeästi, kun kello soi taas kuuden aikoihin eikä millään olisi jaksanut nousta ylös. Nousin kuitenkin ja silmät vielä ristissä vedin lenkkarit jalkaan ja lähdin taas aamukävelylle. Tänään tein vähän lyhyemmän lenkin, n. puoli tuntia, mutta hyvin sai silläkin päivän käyntiin. Aamupala ei valitettavasti ollut yhtä onnistunut kokemus – smoothiessa ollut macajauhe aiheutti mulle nimittäin niin jäätävät mahakivut, että olin töissä ihan kaksinkerroin ja harkitsin jo kotiin lähtemistä. Pidin siis joku aika sitten taukoviikon tuosta macan käytöstä ja kun nyt oon yrittänyt ottaa sitä takaisin ruokavalioon, niin maha pistää täysillä vastaan. Tosi ärsyttävää. En tiedä johtuuko tämä siitä, että kroppa tottui jotenkin ”liiaksi” pois siitä vai meneekö tämäkin keliakiadiagnoosin piikkiin. Ehkä mun vatsa on jotenkin niin herkillä nyt noiden viljojen takia, ettei se siedä tuota macaakaan? (En ole siis vieläkään päässyt tähystykseen, kiitos huikean hyvän terveydenhuollon…)

    Turvotuksista ja muista inhotuksista huolimatta salitreeni sujui tänään onneksi ihan näppärästi. Ängin itseni taas poikien mukaan ja tänään treenattiin rintaa, olkapäitä ja ojentajia:

    Penkkipunnerrus
    Vinopenkki kp

    Pystypunnerrus smithissä + käsipainoillaViparit sivulle
    Etuolkapäät taljassa

    Push down taljassa
    Ojentajapunnerrus pään takaa kp
    Dipit omalla painolla

    Erityisesti vinopenkki sujui tänään tosi hyvin ja ensi kerralla voisi kokeilla vähän lisätä painojakin, jee! Oon kyllä edelleen tosi tyytyväinen tuohon äijäsaliin, siellä on jotenkin hyvä meininki 😀 Harkitsen jo ihan oikeasti, että ottaisin sinne kesäjäsenyyden, kun sen nyt suhteellisen hyvään hintaan saisi.

    Pukuhuoneessa tuntemattomat ihmiset tervehtii sua ja treenin saa oikeasti tehdä kaikessa rauhassa – ketään ei kiinnosta, mitä mä siellä räpellän. Mun omalla salilla tunnelma on välillä vähän turhan ”pinnallinen”, kun jengi tulee salille Betterbodiesin vaatteissa pelkästään näyttämään hyvältä ja varsinkin naispuoliset mittailee sut ensin päästä varpaisiin ja alkaa sen jälkeen kytätä, mitä painoja käytät. Se on vähän turhauttavaa. Mun mielestä ylipäätään toisiin vertailu on täysin typerää, eikä sillä voita yhtään mitään. Jokainen treenatkoon sillä omalla tasollaan ja sillä tavalla kuin itse haluaa. Toista matkimalla ja hirveitä painoja lastaamalla ei voita mitään, jos sen kustannuksella sitten tekniikka kärsii.
    Treenin jälkeen ruokaa naamariin

    thairuoka
    Vähän tän näköstä mössöä tuli vedettyä naamaan melkein kaksin käsin!

    Blogiin liittyen sellaista infoa, että etusivulta löytyy nyt linkki välilehteen, jossa on esittely musta itsestäni. Siellä voivat sitten sekä vanhat että uudet lukijat käydä lueskelemassa, mikäli haluaa tarkemmin tietää, kuka täällä ruudun toisella puolella oikein on. Lisäksi olen koittanut tehdä kommentoinnista teille nyt mahdollisimman helppoa, koska tiedän, että siitä on jonkin verran negatiivista palautetta tullut. Mun blogiin kommentoidessasi et siis tarvitse edes nimimerkkiä vaan voit kommentoida ihan anonyyminä, mikäli niin haluat. Tämä tietenkin edellyttää sitä, että kommenttiboksi pysyy yhtä siistinä kuin tähänkin asti ja kakkakommenteilta vältytään! Monna kirjoitti hyvän postauksen aiheesta, käykäähän lukaisemassa se läpi ja antamassa asiallista palautetta, joka välitetään sitten eteenpäin! Tavoitteena on tehdä tästä sivusta niin hyvin toimiva kuin mahdollista ja sen eteen tehdäänkin koko ajan kovasti töitä, mutta se vaatii hieman kärsivällisyyttä meiltä kaikilta 🙂 Voitte antaa palautetta nettisivun toimivuudesta yms. myös mun blogin kommenttiboksiin, jos haluatte. Mikä toimii/mikä ei, mitä haluaisitte lisää/mitä pois jne. 🙂

  • Treenit
  • Viimeviikon Treenailut

    Oon muissa blogeissa nähnyt näitä viikkokatsauksia ja koska ne on mun mielestä kivoja, niin päätin itekin kerätä edellisviikkojen liikunnat kasaan. Viikot 46 & 47 näyttivät treenin osalta siis tältä:

    46
    ma: bodyattack 60min
    ti-pe: sairaana
    la: body 55min
    su: bodystep 60min

    47
    ma: salilla rinta+olkapää
    ti: salilla jalat
    ke: salilla selkä+vatsat
    to: lepo
    pe: salilla hauis+ojentaja & bodystep 60min
    la: spinning 45min & kyljet+vinot vatsat
    su: lepo

     

    juoksuIhan hyviä viikkoja. 46 oli vaillinainen, koska olin tosiaan kipeänä ja tuon viikon suhteen oon ehkä eniten tyytyväinen siihen, että oikeasti maltoin pysyä poissa sieltä salilta ja parannella itseni kunnolla ennen uusia treenejä. Lisäksi aloitin vähän kevyemmin ja viikolla 47 treenattiin sitten taas kunnolla. Ainoa harmitus tuolla on tuo sunnuntain totaalilepo, joka menee synttärijuhlien piikkiin. Muuten sain tehtyä hyviä treenejä ja oon omiin suorituksiini tyytyväinen 🙂

    Tää viikko tuleekin olemaan taas vähän poikkeuksellinen, koska oon koko viikon täällä kotonakotona. Sain nimittäin koko viikon kestävän sijaisuuden yhdelle yläasteelle ja näitä tilaisuuksiahan en jätä käyttämättä, jos vain omat aikataulut antaa myöden. Tällä kertaa antoi ja siitä johtuen joudun/saan käydä meidän pikkukylän pikkuisella salilla, jossa valinnanvaraa on minimaalisesti. Perusjutut löytyy kyllä, mutta vähän joutuu varmaan soveltamaan. Koska jumppiinkaan ei tällä viikolla ole pääsyä, niin toiveena ja tavoitteena olis myös vähintään kerran käydä juoksemassa lenkki, edelliskerrasta on aivan liian kauan ja nyt vielä ehtii ennen lumientuloa. Katsotaan, mitä saan viikon aikana aikaiseksi 🙂